Core kuntoon

Seniorien lätkätreeneissä sivuttiin eräänä iltana aihetta kiekkoilijoiden lihaskuntoharjoittelusta. Keskusteltiin, että pitääkö olla vahva ja kuinka paljon pitää kyykätä ja penkata. Martti Jarkko oli joskus kehunut, että 60 kiloakin on penkiltä noussut ja silti kiekko pysyi lavassa. En tiedä noista, mutta toin mielipiteenäni ilmi, että keskivartalon, coren, pitää olla kunnossa ja sitä pitää osata hallita, riippumatta siitä, paljonko rautaa pystyy liikuttamaan. Voimalla ei tee yhtään mitään, jos sitä ei osaa hallita.

Entinen NHL-kiekkoilija, Jere Lehtinen, kertoi aikanaan Palmin blogissa seuraavaa:

Siinäkin iässä… On koko ikänsä treenannut ja pelannut… Ja joutuu opettelemaan uuden tavan hallita keskikroppaa… Mitenköhän tämän nyt sanoisi lyhyesti? Vaikka minulla on aina ollut vahva kroppa ja luullut että keskikroppakin on vahva, niin huomasin että eihän se olekaan niin hyvässä kunnossa kuin sen pitäisi olla. Lähdin tavallaan lasten askelista kehittämään tuota selkä-vatsa-osastoa… Eli “corea”, niin kuin kai suomessakin sanotaan? Ei ollut helppoa tässä iässä alkaa oppimaan uudestaan… Siinä meni monta kuukautta - puoli vuotta - ja sitä kautta alkoi syntyä tulosta, ja pystyin harjoittelemaan normaalisti.

Jere on kuitenkin ollut aina aika jässikkä. Kaikki kaverin nähneet ja tuntevat tietävät, että puntteja on kolisteltu. Jokaisen kiekkoilijan (ja itse tavallisen tallaajankin) tulisi kiinnittää huomiota keskivartalon kuntoon. Vaikka kyykystä nouseekin ja hauis paisuu, keskivartalo on yleensä heikossa kunnossa, eikä sitä osata hallita.

Keskivartalon hallinta vaikuttaa olennaisesti myös liikkuvuuteen, käännöksiin, harhautuksiin ja tietysti myös tuuletuksiin, jotka lisääntyvät, kun keskivartalo saadaan kuntoon. Kaikki liike, luistelu, laukaukset, taklaukset, harhautukset ja huitomiset sekä painit lähtevät keskivartalosta.

Ehkä tänä kesänä olisi kannattanut monessa lätkäjoukkueessakin ottaa keskivartalo ja liikkuvuus, eli venyttely kesätreenien pääosaan. Väitän, että keskittymällä keskivartaloon ja venyttelemällä, esimerkiksi pasiivisella venyttelyllä, moni kiekkoilija tekisi jo tällä kaudella uskomattomia asioita jäällä. Puujalkapakkien aika on ollut ohi jo jonkin aikaa.

Eikä sinun tarvitse olla kiekkoilija tai edes urheilija, saadaksesi liikkuvuudesta etua arkiaskareihin. Tosin monen tavallisen tallaajan pitäisi ratkaista tämäkin ongelma ensin:

Alkuperäinen julkaisu Kunto Kortilla -blogissa 24.3.2007

Liikkuisitko enemmän, jos...

Tekniikka&Talous -lehdessä oli taannoin artikkeli työntekijöiden kuntoilun tukemisesta. Vuoden 2009 alusta asti verottajallakin on ollut selkeä kanta, kuinka paljon työntekijän kuntoilua voi verottomasti tukea vuoden aikana. Tuki voi nytkin olla mitä tahansa, mutta 400 euron ylittävältä osuudelta työntekijä maksaa normaalia tuloveroa.

Artikkelissa kysytään aiheellisesti,

liikkuisitko enemmän, jos työnantajasi antaisi sinulle ilmaisen kuntosalikortin tai tukun jumppalippuja?

No liikkuisitko?

Artikkelin mukaan yritykset tukevat vuosittain henkilöstön liikuntaa 300 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa keskimäärin 143 euroa henkeä kohden vuodessa. Toisaalta, jos liikuntaan käytettävää rahamäärää verrataan sairauspoissaolon hintaan, summa ei enää olekaan kovin merkittävä. Jokainen työntekijän sairauspoissaolo maksaa työnantajalle jo pelkästään välittöminä kustannuksina 200–300 euroa päivässä.

Ihmettelen varmasti hamaan tulevaisuuteen asti, miksi verottaja rajaa tuon vuosittaisen tuen 400 euroon, joka on summana mitätön, verrattuna sairauspoissaolon kustannuksiin. Vaikka summa tuplattiin vuoden alussa, kulttuurin tukemana, summa on yhä mitättömän pieni.

Kaikenlaisten kuntoiluun oikeuttavien yrityslippujen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Erilaisten lippujen ja välineiden lanseerauksessa ei pysy edes mukana. En tiedä tarkalleen muista keskuksista, mutta ainakin M&M:llä setelien osuus kaikista maksusuorituksista on kasvanut jopa satoja prosentteja parin viimeisen vuoden aikana.

Olisi mielenkiintoista oikeasti tietää, onko setelien ja kuponkien lisääntymisellä vaikutusta työväestön yleiseen terveyteen, vai käyttääkö setelejä vain ja ainoastaan ne aktiiviset kuntoilijat, passiivisten vaihtaessa setelit työpaikan kahviossa munkkeihin.

Artikkelissa heitetään pallo työväestön aktivoimisessa ihan aiheellisesti liikuntapalvelujen tuottajille. Ehkä meidän tarjontamme ei ole aikaisemmin huomioinut lainkaan aloittelevia kuntoilijoita. Tuossa on meidän alamme kasvun suurin haaste. Ei tarvitse kuin katsoa meidän keskuksemme ryhmäliikuntakalentereita muutaman vuoden takaa, niin ymmärtää hyvin, että aloittaminen on ollut hankalaa.

Onneksi me alan yrittäjät olemme hiljalleen ymmärtämässä, että meidän tulee tarjota palveluja myös aloittelijoille, mikäli haluamme kasvattaa kohderyhmäämme.

Jos olet nyt aloittanut kuntoilun, en halua lannistaa sinua, kun lopetan blogin samaan sanontaan kuin artikkelin kirjoittaja. Haluan vain kertoa, että pitkäjänteisyys palkitaan. Se palkitaan varsinkin lisääntyvinä elinvuosina, joiden määrä voi mahdollisesti tässä kohtaa tuntua epäoleelliselta, mutta juuri nyt siihen voit mahdollisesti vaikuttaa kaikkein eniten.

Sanotaan, että kun jaksaa liikkua 18 kuukautta, se muodostuu tavaksi.

 Julkaistu alunperin 21.1.2009 Kunto Kortilla -blogissa

Mikä on minun Fran?

Törmäsin vuonna 2009 K&F-lehdessä olleeseen artikkeliin, "Mikä on sun Fran?" Yllytyshullu ja muutenkin tärähtänyt kun olen, niin aloin treenaamaan tuota kuntosalilla.

Fran voitaneen suorittaa millä tahansa kuntosalilla. Tarvitaan vain tanko ja levypainot, yhteispainoltaan 50kg sekä leuanvetotanko. Ei siis muuta. Noilla saadaan aikaan kokonaisvaltainen treeni, joka sisältää vain kaksi liikettä.

Franissa tehdään 50kg:n painoilla etusyväkyykky+pystypunnerrus ja leuanveto. Ei muuta, mutta tuo tehdään kolme kierrosta ja aika on vastustaja. Ensimmäisellä kierroksella toistoja tehdään 21, toisella 15 ja kolmannella 9 kappaletta. Sarja tehdään aina täyteen ennen kuin siirytään toiseen liikkeeseen. Toistojen välissä voi siis huilata niin kauan kuin on tarpeen.

Yksinkertaista?

Testasin Franin heti saman päivänä. Aikaa meni vajaa 10 minuuttia ja olo oli kuin junan alle jääneellä. Tai en ole koskaan jäänyt junan alle, muuta kuin rautatiesillan alla, mutta voin kuvitella, että se ei tunnu hyvältä.

Tai itse asiassa, minusta tuntui hyvältä. Olin vain aivan loppu.

Ja ennen kuin ihmettelet aikaa ja kovaa kuntoani, paljastan, että tein pelkällä tangolla, 20kg. Ja leuatkin vedin Davidin avustavalla leuanvetolaitteella, 55kg apuna. Kokeilin ensi 50 kilon tangolla ja avustamatta, mutta olisi mennyt viikko tavoitteen saavuttamiseksi...

Voitteko kuvitella, että huippukuntoiselta tuon suorittamiseen menee 2-3 minuuttia? Et usko vai? Katso tämä:

Tein tuota aika pitkään ainakin kaksi kertaa viikossa. Jo puolen vuoden sisään olin keränyt tankoon vaaditun 50 kiloa. Ei se tullut helpolla, mutta tuli. Leuanvedossa jouduin yhä käyttämään jonkin verran avustusta, jotta pääsin kokonaisajassa alle 12 minuutin. Leuanvetoon omalla painolla olisi kulunut liikaa aikaa.


Nyt tuo on taas jäänyt, mutta se on kummitellut koko ajan mielessä. Ehkä otan sen taas ohjelmaan, edes kerran viikossa. Kokeile ja kerro kokemuksesi.

Treenikaveri vähentää luovuttamista

Onko sinulla vaikeuksia aloittaa kuntoilu kesän jälkeen? Ei hätää. Hanki itsellesi treenikaveri. Se auttaa tutkitusti onnistumaan.

24 Hour Fitness teetti StrategyOne'lla tutkimuksen, jonka mukaan 80% vastanneista ilmoitti treenikaverin auttavan kuntoiluohjelmassa pysymisessä. Treenikaveri on siis yksi parhaimmista motivaattoreista, personal trainerin ohella. Kaverille ei oikein kehtaa tehdä ohareita. Eikä varsinkaan trainerille, koska se maksaa.

83% vastaajista ilmoitti treenikaverin nimen omaan motivoivan kuntoiluun. 82% ilmoitti treenikaverin rohkaisevan heitä terveellisempiin elämäntapoihin. 82% ilmoitti treenikaverin tekevän kuntoilusta turvallisempaa ja 78% mielestä kuntoilu on hauskempaa treenikaverin kanssa.

Missä siis on sinun treenikaverisi?

Lisäksi vastaajista 85% ilmoitti kuntoilun ystävien ja perheenjäsenten kanssa syventävän ystävyys- ja perhesuhteita. Olisiko tässä vastaus suomalaisten mahdollisiin suhdeongelmiin? Ainakin moni perhe on parina viime  talvena löytänyt hiihdosta yhteisen harrastuksen. Myös kuntokeskuksiin tullaan nyt perheittäin.

Suurin este treenikaverin kanssa harjoitteluun löytyy aikataulujen sovittamisesta yhteen. Tuttu ongelma mihin tahansa hommaan, johon tarvitaan yhtä enemmän henkilöitä. Kyse on kuitenkin priorisoinnista tässäkin asiassa.

Suomessakin alkaa jo olemaan kimppakyytiporukkoja. Yhdysvalloissa kimppakyydit ovat ihan arkipäivää. Tästä tulee melkein väistämättä ajatus kimppakortista, jota suunnittelimme jo vuosia sitten, mutta emme koskaan toteuttaneet.

Kimppakortin ajatus oli ja on sellainen, että kyseiseen kimppaan kuuluvat pääsevät kuntoilemaan vain yhdessä. Ryhmän pitäisi siis saapua keskukseen aina yhtä aikaa. En tiedä, toimisiko. Ehkä jos kimppaan kuuluva saisi jotain todellista taloudellista hyötyä. Mitä mieltä Sinä olet?

Joka tapauksessa suosittelen harkitsemaan treenikaveria, jos sinulla on taipumusta kuntoilla aaltoillen. Treenikaverin voit löytää viereiseltä laitteelta, kunhan vain uskallat epätyypilliseen suomalaiseen tapaan kysyä ja esittäytyä.

Pitäisikö meidän tehdä oikein treenikaveripooli, jossa asiakkaamme voisivat ilmoittaa hakevansa treenikaveria tai -kavereita tietylle päivälle, tiettyyn kellonaikaan? Mahtaisikohan sellainen toimia?

Alkuperäinen kirjoitus Kunto Kortilla -blogissa 2.3.2010

Venyttely

Turkulainen liikuntalääketieteen erikoislääkäri, dosentti Olli Heinonen kyseenalaisti taannoin venyttelyn hyödyt Turun Sanomissa. Heinonen kertoi, että

Venyttelyn hyödyistä ei ole selvää tieteellistä näyttöä.

Muistan kuitenkin lukeneeni monia tutkimuksia ja kirjoituksia, joissa kyseiset hyödyt on osoitettu. Pystyn nimeämään myös käytännön esimerkkejä, allekirjoittanut mukaan lukien, jotka ovat saaneet konkreettista hyötyä pelkästään venyttelystä. En ainakaan muista koskaan lukeneeni yhtään artikkelia venyttelyn varsinaisesta haitallisuudesta.

Olen nyt viisi vuotta kironut sitä, kun en ole joskus viitsinyt laiskuuttani venytellä. Viisi vuotta sitten aloin käymään kerran viikossa M&S Hierontapalvelussa passiivisessa venyttelyssä. Olen päässyt säännöllisen venyttelyn myötä eroon vuosia jatkuneista selkäkivuista, joita minulla oli varsinkin yläselässä - oli tieteellistä näyttöä tai ei.

Olen huomannut selvän eron lihasten jaksamisessa ja palautumisessa erilaisissa harjoitteissa. Spinningissä, jota tulee poljettua keskimäärin 6 tuntia viikossa, on ero aikaisempaan ollut huomattava. Jalat eivät mene jumiin ja ne palautuvat huomattavasti nopeammin. Tuon lisäksi käyn pelaamassa kesällä lätkää rullilla - talvella ilman - ja eron on huomannut myös kaukalossa - oli tieteellistä näyttöä tai ei.

Meillä on kokemusta nuorten maajoukkuetason pelaajista, joiden suorituskyky on mahdollisesti parantunut juuri passiivisen venyttelyn seurauksena - oli tieteellistä näyttöä tai ei. Pelaajien testitulokset ovat säännöllisen passiivisen venyttelyn aloittamisen jälkeen parantuneet huomattavasti. Tämän johdosta mahdollisesti joukkueissakin keskitytään jatkossa enemmän venyttelyyn, jo pelkästään liikkuvuuden lisäämiseksi. M&M Kuntotalosta löytyvät venyttelylaitteet ovat monen ammattiurheilijankin arkea harjoitteissa.



Olen Heinosen kanssa samaa mieltä siinä, että venyttely heti harjoitteen jälkeen ei välttämättä ole kaikkein hyödyllisintä. Se ei toimi minullakaan. Parhaan vasteen saan venyttelylle - varsinkin passiiviselle venyttelylle - ilman lämmittelyä tai tunteja harjoitteen jälkeen. Mielestäni venyttely ei ole osa harjoitetta, vaan se on oma harjoitteensa, johon tulee myös suhtautua siten.

Näen venyttelyn erittäin tarpeellisena kaikille ihmisryhmille, harrasti kuntoilua tai ei. Venyttely ei kuulu ainoastaan urheilijoille tai kuntoilijoille, vaan se on erittäin hyödyllistä myös paljon istuville, toimistotyötä tekeville. Pelkästään venyttelyllä voidaan poistaa tai lieventää monia tuki- ja liikuntaelinoireita, oli siitä tieteellistä näyttöä tai ei. Kokemus puhuu puolestaan.

Milloin sinä venyttelit viimeksi? Entä ennen sitä kertaa?

Alkuperäinen teksti Kunto Kortilla -blogissa 4.12.2007

Tappava liikkumattomuus

Olen monessa yhteydessä päivitellyt sitä, kuinka me kuntokeskusten markkinoinnista vastaavat olemme tavattoman tyhmiä. Me emme osaa markkinoida itseämme lainkaan. Ainoa asia, jonka osaamme, on antaa alennusta. Tyrkytämme alennusta, vaikka media syöttää meille koko ajan järjettömän hyviä makupaloja, joihin voisi tarttua.

Nyt sellaisen nappisyötön tarjosi Suomen Kuvalehti artikkelillaan Kiire sohvalle. Voisimme kaikki alalla toimivat poimia artikkelista ideoita ja mahdollisuuksia mille tahansa markkinointitempauksellemme - paitsi sille alennukselle.

Artikkeli perustuu pitkälti entisen juoksukaverini, UKK-instituutin johtajan, Tommi Vasankarin haastatteluun, jossa hän kiteyttää osuvasti:

Erikoislääkäreistä ainoa, jonka ei tarvitse tietää vähäisen liikunnan riskeistä, on patologi.

Liikunnan, liikkumisen, kuntoilun, urheilun, minkä tahansa liikkeen terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Voisimme poimia markkinointimme veturiksi minkä tahansa Vasankarinkin listaaman sairauden, johon kuntoilulla on ehkäisevää tai hoidannallista vaikutusta. Kuntokeskuksella olisi mahdollisuus tarjota mielikuvaa terveyden edistämisestä, alennuksen sijaan. Me voisimme vilpittömin mielin luvata ihmisille pidemmän ja terveemmän elämän, jos lyöttäytyisivät meidän kanssa yhteen. Luulisi sen olevan houkuttelevampi tarjous kuin yhdenkään euroalennuksen.

Enää ei poljeta aamuisin pyörällä tehtaan porteista, ei pestä iltaisin nyrkkipyykkiä eikä hakata halkoja. Töissä paita kastuu vain silloin, kun toimiston ilmastointi ei toimi.

Jokainen, joka on vähääkään kiinnostunut itsestään ja hyvinvoinnistaan - ja väitän jokaisen potentiaalisen kuntokeskusasiakkaan olevan - kuulisi varmasti mielellään jo markkinointivaiheessa siitä, mitä kuntokeskus voisi tehdä hänelle, alennuksen sijaan. Mutta me hakkaamme päätä seinään ja tarjoamme alennusta. Emme mukamas muuta keksi. Alennuksen jälkeen valtaosa keskuksista unohtaa asiakkaan tyystin, kunnes pitäisi saada lisää kassakoneen täytettä.

Olen ihan samaa mieltä Vasankarin kanssa, että liikuntasuosituksiin tarvittaisiin myös liikkumattomuuden enimmäismäärät. Hyötyliikunta on kadonnut lähes kokonaan. Ehkä meidän kuntokeskustyöntekijöiden pitäisi pyrkiä puuttumaan myös siihen ihmisten arkeen. Ehkä meidän pitäisi entistä enemmän pyrkiä vaikuttamaan myös siihen hyötyliikuntaan.

Lisäksi olemme oppineet, että kaiken liikkumisen voi laskea. Kun on alettu puhumaan arkiliikunnasta, on sanottu, että portaiden kiipeäminen tai kävely lähikauppaan on liikuntaa.

Etkö sinäkin tunne suorittaneesi, täyttäneesi ikään kuin liikuntavelvoitteen, kun kirjaat nurmikon leikkuun heijaheijoihin? Jopa silloin, kun sinulla on päällä istuttava leikkuri. Milloin haravoinnista tai koiran kanssa nurkalla käymisestä tuli kirjattava ja rekisteröitävä liikuntasuoritus? Ehkä tuota rekisteriä tulisikin tutkia kriittisesti ja todeta, kuinka vähän sitä oikeasti - siis oikeasti - liikkuu.

Kuntosalin ovenedusta saattaa olla sakkopaikkoja myöten täynnä autoja, mutta parkkipaikan perä on tyhjillään - kuka nyt kävellä haluaisi.

Kävelymatka parkkipaikan perältä juoksumatolle on yllättävän pitkä.

Melkein jokaisen asiakkaan aika on kortilla. Löytyy aika helpolla jotain kuntoilua mielekkäämpää tekemistä, joten ehkä meidän pitäisi ohjata asiakkaita myös hyötyliikunnassa. Kun sen on joku määrännyt ohjatusti tehtäväksi, se on suorite, joka on helpompi sisäistää tehtäväksi. On eri asia polkea tehtaan portille huvikseen kuin personal trainerin määräyksestä. Määräys kelvannee ylpeilyn syyksi jopa kahvipöytäkeskusteluun. Huvikseen polkemisesta saa helposti hullun leiman, varsinkin jos jättää vielä pullankin syömättä.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Kunto Kortilla -blogissa 23.7.2011

EasyLife -painonhallintaohjelma uudistunut

EasyLife -painonhallintaohjelma                 

EasyLife on pysyvään painonhallintaan ja terveellisiin elämäntapoihin ohjaava ja motivoiva kuuden kuukauden kurssi, jonka tehokkuus perustuu asiakaslähtöiseen kokonaisuuteen: turvallisiin EasyLife VLCD – tuotteisiin, liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon ohjaamiseen, sekä pysyvään elämäntapamuutokseen motivointiin. Kurssi pitää sisällään ryhmä- ja yksilötapaamisia sekä viikoittaisia liikuntakertoja.

EasyLife ohjelma koostuu 13 ryhmätapaamisesta, joihin sisältyy liikuntaa. Ryhmätapaamisissa käsitellään terveelliseen ruokavalioon ja painonhallintaan liittyviä asioita luentojen ja keskustelun muodossa. Lisäksi ohjelmaasi kuuluu 13 liikuntakertaa, joka toinen viikko tapahtuvien tapaamisten välissä. Ryhmätapaamisten lisäksi sinulla on neljä henkilökohtaista tapaamista EasyLife -ohjaajasi kanssa, joka toimii oppaanasi kannustaa sinua kohti asetettua päämäärää ja auttaa sinua hankkimaan ne tiedot ja taidot, joita tarvitset päästäksesi tavoitteisiisi. Jokaisella tapaamiskerralla saat tärkeää ja uutta tietoa siitä, miten kehosi toimii ja mitä painon pudottaminen ja erityisesti pysyvä painonhallinta vaatii.

EasyLife -ohjelmalla on neljä päätavoitetta:

1. Ravinto ja hyvä energia
2. Liikunta/harjoittelu
3. Henkinen valmennus/stressinhallinta
4. Pysyvä painonhallinta/elämäntapamuutos

EasyLife ohjelman tehokkuus ja turvallisuus perustuvat Easylife VLCD (Very low calorie diet) tuotteisiin. EasyLife VLCD tuotteita käytetään ateriakorvikkeena ensimmäinen viikko, jolloin kehosi puhdistuu ja alkaa polttaa rasvaa. EasyLife ateriakorvikkeet sisältävät kaikki elimistösi tarvitsemat vitamiinit ja kivennäisaineet. Viikon jälkeen alamme ottamaan myös Easylife lautasmallin mukaista ravintoa mukaan. Tällöin kolme viidestä päivän ateria-annoksesta korvataan EasyLife -tuotteilla.

EasyLife -klubit Suomessa

EasyLife -kursseja järjestetään Suomessa seuraavilla CMS -klubeilla:

Beauty Center Oulu
Etelä-Karjalan Liikuntakeskus Lappeenranta
Forever Matinkylä Espoo
Forever Hiekkaharju Vantaa
Forever Lahti
Forever Töölö Helsinki
Forever Kerava
Forever Varisto
Fysiokipinä Laihia
Liikuntakeskus Syke Tampere
M&M Kuntotalo Turku
Santasport Rovaniemi